Kuitublogi


Anvian toimitusjohtaja Mika Vihervuori toteaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 12.2.2016 että 4g-matkapuhelinverkon huikeat nopeudet toteutuvat vain teoriassa.
Alla pääkirjoitus kokonaisuudessaan – kannattaa lukea!

Mobiiliverkot eivät riitä digitaalisiin palveluihin
Mobiilitekniikka ei pysty vastaamaan tietoliikenteen määrän rajuun kasvuun.

Pääkirjoitus 12.2.2016
Helsingin Sanomat

Matkapuhelinverkon ylikuormitus ja puutteellinen kapasiteetti vaikeuttavat suomalaisten arkea ja työskentelyä. Pahimmillaan verkon häiriöt ovat johtaneet siihen, että suuri osa jonkin operaattorin asiakkaista jää useiksi tunneiksi vaille puhe- ja datayhteyksiä.

Suomessa on kolme suurta matkapuhelinoperaattoria: DNA, Elisa ja Sonera. Ne kilpailevat asiakkaistaan panostamalla pääasiassa mobiiliverkkoon. Neljännen sukupolven 4g-matkapuhelinverkolle luvataan huikeita nopeuksia, jotka toteutuvat vain teoriassa. Tosiasia on, ettei mobiilitekniikan avulla pystytä vastaamaan tietoliikenteen määrän eksponentiaaliseen kasvuun.

Monien mittausten perusteella voidaan todeta, että mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet jäävät usein selvästi siitä, mitä operaattorit mainoksissaan lupaavat. Mobiililaitteiden ja niiden käytön lisääntyessä nämä tiedonsiirtonopeudet laskevat entisestään. Oman mobiililiittymänsä nopeutta mitanneet kansalaiset ovatkin jo harmikseen huomanneet, että verkkoyhteys on hidastunut merkittävästi.
Advertisement

Melkein kaikissa muissa maissa mobiililaajakaista on hinnoiteltu siirretyn tietomäärän perustella. Alalla ollaan pitkälti yhtä mieltä siitä, että myös Suomessa siirrytään liittymiin, joissa siirrettävän tiedon määrää tai siirtonopeutta on rajoitettu. Muuten operaattoreille ei olisi kannattavaa investoida verkkojen kapasiteetin kasvattamiseen tulevaisuudessa, vaan ruuhkat pahenisivat entisestään.

Määrään tai nopeuteen perustuva mobiililaajakaistan hinnoittelu ohjaisi käyttäjiä esimerkiksi katsomaan videoita mieluummin kiinteiden liittymien kuin mobiililaajakaistan kautta.

Mobiiliverkot eivät pysty tyydyttämään yritysten tai kuluttajien tarpeita. Vaikka häiriöitä ei olisikaan, mobiiliverkkojen kapasiteetti ja taajuusalue eivät riitä korvaamaan kiinteistöihin vedettyjä kuituliittymiä. Lisäksi esimerkiksi datakeskukset vaativat vakaan kiinteän verkon, jonka toimintakyky ei vaarannu käyttömäärien kasvaessa.

Usein myös unohtuu, että langattoman mobiiliverkon kuuluvuus perustuu tukiasemiin, jotka on liitetty kiinteään verkkoon.

Jos mobiiliyhteyksillä halutaan saavuttaa läheskään kiinteitä yhteyksiä vastaava palvelutaso, tukiasemia pitäisi olla käytännössä jokaisessa kiinteistössä. Tällöin kiinteistön omistajan kannattanee rakentaa langaton yhteys kiinteistössä itse.

Kiinteän nettiliittymän rooli tulee korostumaan digitalisaation edetessä, kun yhä useammat laitteet vaativat verkkoyhteyden. Esimerkiksi monia hoiva-, turva- ja viihdepalveluita voi olla mahdotonta käyttää pelkän mobiiliyhteyden avulla. Siitä huolimatta Suomen suurimmat operaattorit purkavat parhaillaan kiinteitä liittymiä ja tarjoavat tilalle vain mobiilia.

Nykytilanteessa modernia elämänlaatua palvelevan kiinteän verkon rakentaminen jää pienten toimijoiden vastuulle. Tämä heikentää sekä kotimaisten yhteyksien toimintavarmuutta että ulkomaisten toimijoiden investointihalukkuutta.

On riski aloittaa uutta liiketoimintaa maassa, jonka kiinteän verkon kehitys on lähestulkoon lakannut. Esimerkiksi Ruotsissa investoitiin viime vuonna kiinteään verkkoon 60 euroa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava summa jäi 45 euroon. Aiempina vuosina ero on ollut vieläkin suurempi.

Suomen digitalous on jäämässä kansainvälisessä mittakaavassa kääpiöksi. Se on Suomen kaltaiselle teknologisesti edistyneelle valtiolle sekä taloudellinen uhka että hieman nolo mahalasku. Myös kuluttajien valinnanvapaus vähenee, kun operaattorit joutuvat vahvistamaan markkina-asemaansa paketoimalla mobiiliyhteyden ja kiinteän laajakaistan toisiinsa.

Suomeen voitaisiin luoda valtakunnallinen kiinteän verkon operaattori, joka haastaisi kolme isoa operaattoria. Ratkaisu ei ole aivan yksinkertainen, mutta se ei myöskään vaadi julkista pääomaa onnistuakseen.

Mobiiliverkoilla on etunsa, ja se on liikkuvuus. Kiinteän verkon etuja puolestaan ovat luotettavuus, käyttäjämäärästä riippumaton tasainen nopeus ja toimiminen mobiiliverkon selkärankana.

Suomen digitalisaation ja kilpailukyvyn edistäminen vaativat verkolta enemmän kuin mobiiliverkko pystyy tarjoamaan. Kiinteän verkon rakentaminen on välttämättömyys.

Mika Vihervuori

Kirjoittaja on teleoperaattori Anvian toimitusjohtaja.


Kommentit (ei kommentteja)


Saimaan Kuidun liittymiä oli keskiviikko-iltaan (27.1.2016) mennessä kytketty kuusikymmentä kappaletta. Runkokaapeleiden käsittelyn pakkasraja on – 15 astetta ja alkuvuoden kovat pakkaset pysäyttivätkin runkoverkon jatkostyöt. Töitä päästiin jatkamaan vasta alkuviikosta. Seuraavat kaksi viikkoa jatketaan runkojen kytkentää. Sen jälkeen vuorossa ovat asiakaskytkennät Savitaipaleella ja Taipalsaarella.
Työ etenee asiakkaiden kannalta siten että Saimaan Kuidun kytkentäsuunnittelija soittaa asiakkaille ja sopii liittymän kytkentäajan, jonka jälkeen asiasta lähetetään vielä vahvistus sähköpostilla. Jo liittymänsä saaneilta asiakkailta on tullut positiivista palautetta nopsasti toimivista yhteyksistä.


Kommentit (ei kommentteja)


Myyntiedustajat kenttätyössä!

Heli Pajuvirta

20.09.2015

Saimaan Kuidun valokuituliittymien myynti käynnistyi 2.9. ja kentällä Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella on tällä hetkellä yhteensä seitsemän myyntiedustajaa. Lisäksi kaksi myyntisihteeriä hoitaa ennakkovarauksia. Kaikkiin vuoden 2015 rakennusalueilla oleviin ollaan yhteydessä tulevien viikkojen aikana!


Kommentit (2 kommenttia)