Kuitublogi


Ensimmäinen Saimaan Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen teki  pitkän ja näkyvän uran teleliiketoiminnan parissa.

Tuomo Puhakainen

Teleura alkaa nuorena poikana
Hän aloitti nuorena 17-vuotisena poikana teleuransa 46 vuotta sitten huhtikuussa Posti- ja lennätinlaitoksessa. Tuomo kouluttautui tele- ja kaapelitekniikan ammattilaiseksi työuran ensimmäisten 15 vuoden aikana. Kaapelitöitä Tuomolle riitti hyvin 1970-luvulla paljon, koska oli menossa puhelinverkon automatisointi, jolloin lähes kaikki puhelinkaapelit uusittiin maaseudulla ja maaseututaajamissa sekä osittain myös taajamien reuna-alueilla. Valokaapeleihin Tuomo sai tuntumaa ensi kerran vuonna 1986 Lappeenranta-Karhusjärvi valokaapelin asennusten yhteydessä.

Vuoden 1989 keväällä Tuomo laskeutui pylväästä alas vimeisen kerran ja aloitti telexien, telefaxien ja telemaattisten palveluiden myynnin. Telemaattiset palvelut olivat 1990 luvun alussa ns. esi-internetpalveluita mm. tuotteena Telesampo ja Infotel. Tuomo ehti myydä yhden telexin myös irlantilaisille, jotka pitivät Tax Free kauppaa Venäjän rajalla.

Myöhemmin Tuomon myyntisalkkuun tulivat mukaan yritysten ja kuntien puhe-, data- ja mobiiliratkaisut. Tehtävävastuut laajenivat vuosien myötä aluemyyntipäälliköksi ja aluejohtajaksi. Lähimaakuntien asiakkaat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tulivat Tuomolle tutuiksi. Liiketoimintakokemusta kertyi myös Tuomolle Pietarissa ja Suomessa toimivien yritysten valokaapeleihin perustuvien puhe- ja dataratkaisujen suunnittelussa ja myynnissä. Yksi työreissu suuntautui Venäjällä Surgutin kaupunkiin asti, jossa Tuomon asiakkaalla oli työmaa ja asiakas tarvitsi sateliitti- ja GSM-yhteydet.

Maakuntaverkko rakentui 2000-luvun alussa
1990 -luvun loppupuolella useat kunnan rakensivat kuntien toimipisteiden välille valokuituyhteydet. Tuomo oli yhteyksiä suunnittelemassa ja tarjoamassa. Vuoden 1999 tammikuussa silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen julisti puheenvuorossaan Lappeenrannan yliopistolla: ”Etelä-Karjala on saatava pois tietoliikenteen takapajulasta” Etelä-Karjalassa lähdettiinkin 2000-luvun alussa rakentamaa maakuntaverkkoa, jolloin valokaapeliyhteyksillä saatiin kaikkien kuntien omat valokuituverkot yhteen sekä yhteydet internettiin ja sähköpostiin. Idea maakuntaverkon rakentamiseksi tuli Tuomolta.

Laajakaistalaki vauhdittaa rakentamista
2000-luvun alussa rakennettiin kaikkiin kyläkeskuksiin puhelinkaapeleihin perustuvat ADLS laajakaistayhteydet, joiden runkoyhteyksinä olivat valokaapelit. Myös tämän verkon rakentamisen esitys tuli Tuomolta. Vuosina 2008-2009 aloitettiin Suomessa rakentamaan valokuituyhteyksiä kerrostaloihin, omakotitaloihin ja yrityksiin. Rakentamista vauhditettiin valtion toimesta Vanhasen hallituksen laajalaistalailla. Tuomo oli tarjoamassa ensimmäistä laajakaistalain valokuituverkkoa Lieksassa ja Nurmeksessa. Silloinen TeliaSoneran tarjous ei voittanut, vaikka se oli miljoona euroa halvempi kuin toinen, koska TeliaSoneraa ei kiinnostanut rakentaa valokuituverkkoja maaseudulle. Tosin samoihin aikoihin isoissa kasvukaupungeissa valokuituverkon rakentamista tehtiin kaikkien teleoperaattoreiden toimesta erittäin laajasti.

Paimensaaren ja Kyläniemen valokuituverkot toteutuivat
Vuoden 2012 keväällä Tuomo jakoi valokuituverkkokokouksen lentolehtisiä Kyläniemen postilaatikoihin. Ensimmäinen kokous pidettiin Kyläniemessä pienellä porukalla, mutta jo vuoden 2013 keväällä kokoonnuttiin isommalla porukalla ja päätettiin rakentaa Kyläniemeen valokuituverkko. Jäätyään pois TeliaSoneralta vuoden 2013 kesällä, Tuomon työ jatkui yrittäjänä. Panokset valokuituverkkojen suunnitteluun ja toteutukseen tuottivat Tuomon yritykselle tulosta ja vuoden 2013 syksyllä rakennettiin Savitaipaleen Paimensaaren sekä vuoden 2014 kesällä Kyläniemen valokuituverkot.

Saimaan Kuitu syntyy
Tämän jälkeen oli vuorossa Taipalsaaren ja Savitaipaleen valokuituverkkojen suunnittelu yhdessä Kari Kotirinnan kanssa. Näiden verkkosuunnitelmien ja tulevan yhtiön liiketoimintamallin suunnittelun jälkeen aloitettiin keväällä 2015 valokuituverkon rakentaminen Taipalsaarella ja Savitaipalella. Saimaan Kuitu syntyi heinäkuun viimeisenä päivänä 2015. Tuomo siirtyi syyskuun alussa 2015 ensin osa-aikaiseksi ja heti seuraavan vuoden alussa kokopäivätoimiseksi Saimaan Kuidun toimitusjohtajaksi. Oman toimensa ohella Tuomo johti myös Lemin, Luumäen ja Suomenniemen valokuituverkkojen suunnittelun vuosina 2016-2018.

Laajakaistalaki muuttui
Vuoden 2016 elokuussa Saimaan Kuidun hallituksessa mietittiin valokuituverkon rakentamisen jatkamista Taipalsaarella ja Savitaipaleella. Esteenä lisärakentamiselle oli laajakaistalain huono tukirahoitus. Tuomo esitti Saimaan Kuidun hallitukselle ajatuksen laajakaistalain muuttamisesta, jotta lain mukainen valtion tukirahoitus olisi suurempi. Hän sai Saimaan kuidun hallituksen jäsenet tukemaan ajatusta ja asia vietiin eteenpäin Saimaan Kuidun hallituksen jäsenten toimesta valtioneuvoston jäseninä oleville puolueiden puheenjohtajille. Eduskunta muutti laajakaistalain ja Tasavallan Presidentti asetti lain muutoksen voimaan 15.7.2017. Tämän uuden lain tukirahoituksen turvin Saimaan Kuidun Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin valokuituverkot saatiin valmiiksi.

Näköalapaikka Suomen tietoliikenteen kehitykseen
Tuomolla on ollut näköalapaikka Suomen tietoliikenteen kehitykseen. Hänen työuran aikana tekniikka ja palvelut ovat siirtyneet puhelinavojohdoista valokuituyhteyksiin, telexistä internetpalveluihin ja Saimaa radiosta mobiilipalveluihin.
Vuonna 1991 Tuomo sanoi PostiTelen henkilöstölehden haastatteluartikkelissa: ”Asiakkaan edun huomioiminen tuo aina myös yrityksen edun.”  ”Tätä periaatetta olen noudattanut koko työurani aikana.”

Iso kiitos Tuomolle siitä suuresta työpanoksesta minkä hän on antanut Saimaan Kuidulle. Ilman hänen määrätietoisuuttaan ja sitoutuneisuuttaan emme olisi nyt tässä.


Kommentit (ei kommentteja)


Kaapelijatkaja, laiterakentaja, tiiminvetäjä, projektipäällikkö – kun työuraa on takana 45 vuotta ja viisi kuukautta ammattinimikkeitä on ehtinyt olla monia, vaikka kaikki työ liittyykin siihen, että asiakkailla olisi toimivat tietoliikenneyhteydet.

”Kaikkia muuta on tullut tehtyä, paitsi mastoon en ole kiivennyt”, joulukuun alusta eläkkeelle siirtyvä Saimaan Kuitu Oy:n rakentamisen projektipäällikkö Juhani Pääkkönen naurahtaa.

Työura alkoi 1974 Posti- ja lennätinlaitoksella ja vuosien varrella palkkaa maksoivat niin YIT-Primatel, Relacom kuin Instamkin. Työalueina on ollut pääasiassa Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, vaikka Pääkkönen on pistoja tehnyt niin Helsinkiin kuin Lappiinkin.

Valokuituun 1987

”Ruumiillinen työ on rakentamisessa vähentynyt. Työuran alussa linjamiesten ainoat työkalut olivat lapio ja rautakanki. Yrityksellä saattoi olla vain yksi kaivinkone. Pylväät asennettiin käsivoimin ja kaapelimontutkin lapioitiin käsin. Kaapeli oli silloin kuparia.”
Ensimmäisen kuitujatkon Pääkkönen hitsasi 1987.
”Hitsauskoneet ovat vuosien varrella muuttuneet nopeimmiksi ja automatisoituneet. Nyt kone joutuu odottamaan kuituhitsaajaa, kun aiemmin oli toisin päin.”

Tekevälle sattuu

Vuosien varrella työmailla on sattunut yhtä sun toista, kun paljon tehdään. Parhaiten Pääkkönen muistaa sen kerran, kun katsoi maailmaa nurinpäin, kun hän kaatui pylväskengillä kolmesta metristä ja jäi roikkumaan pylväästä pää alaspäin. Työkaveri sai Pääkköstä nostettua sen verran että hän sai pylväskengät pois jaloista. ”Siinä oli nilkkojen murskaantuminen lähellä. Hetken siinä hengähdin ja panin kengät takaisin jalkaan. Ajattelin että jos en nyt nouse takaisin pylvääseen, niin en nouse koskaan.”

Projektipäälliköllä monipuolinen työnkuva

Saimaan Kuidun projektipäällikköjen työnkuvaan kuuluu reittien tarkennesuunnittelu, maalupien hankinta, tonttikatselmoinnit, urakoitsijoiden valvonta ja työsuoritteiden tarkistus. Pääkkönen on myös tehnyt Saimaan Kuidun kaapelinäytöt.
”Hommaa on ollut ihan riittävästi. Jos olisi vielä enemmän niin saattaisipa jäädä huonolle hoidolle, Pääkkönen virnistää. ”Parhaani olen joka tapauksessa yrittänyt.”
Työn parhaina puolina Pääkkönen pitää sitä, että on itse päässyt määrittelemään, mitä milloinkin tekee – tekemiseen ei ole tullut mitään tiettyä kaavaa.

”En ole kieltäytynyt, jos on ehdotettu uutta”

Työuran aikana Pääkkönen ei ole kieltäytynyt, jos hänelle on ehdotettu jotain uutta työtä.
”Kun on utelias ottamaan asioista selvää, niin oppii varmasti. Sen vuoksi on varmaan ollut pitkään mukana, kun on pystynyt ottamaan uusia tehtäviä vastaan ja ne ovat kiinnostaneet.”

Pääkkönen suosittelee alaa pitkiä päiviä pelkäämättömille henkilöille, jotka pitävät monipuolisesta työnkuvasta ja siitä, että työ on vapaata eikä päältä ohjattua.
”Takana on 45 vuotta työtä, eikä kahta samanlaista päivää. Yön aikana homma voi hovissa muuttua ja aamulla ei lähdetä sinne päinkään, mihin illalla suunnitteli. Siksi tätä työtä on jaksanut niin kauan.”

Lappi kutsuu kulkijaa

Lappi on kutsunut Pääkköstä pitkille yli sadan kilometrin vaelluksille aiemmin joka vuosi 15 vuoden ajan. Viime vuosina polvi on vähän reistaillut ja pidemmät vaellukset ovat jääneet. Eläkepäivillä innokas Lapin kävijä jatkaa retkeily- ja kalastusharrastustaan. ”Taitaapa ensi kesänä olla edessä kaksi Lapin reissua, alkukesästä yksin ja sitten sisarusten kanssa. Suunnitelmissa on vuokrata mökki tunturista jopa kolmeksi kuukaudeksi – nyt sitä ei mikään estä, eikä ole minkäänlaista kiirettä minnekään.”


Kommentit (ei kommentteja)


Anvian toimitusjohtaja Mika Vihervuori toteaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 12.2.2016 että 4g-matkapuhelinverkon huikeat nopeudet toteutuvat vain teoriassa.
Alla pääkirjoitus kokonaisuudessaan – kannattaa lukea!

Mobiiliverkot eivät riitä digitaalisiin palveluihin
Mobiilitekniikka ei pysty vastaamaan tietoliikenteen määrän rajuun kasvuun.

Pääkirjoitus 12.2.2016
Helsingin Sanomat

Matkapuhelinverkon ylikuormitus ja puutteellinen kapasiteetti vaikeuttavat suomalaisten arkea ja työskentelyä. Pahimmillaan verkon häiriöt ovat johtaneet siihen, että suuri osa jonkin operaattorin asiakkaista jää useiksi tunneiksi vaille puhe- ja datayhteyksiä.

Suomessa on kolme suurta matkapuhelinoperaattoria: DNA, Elisa ja Sonera. Ne kilpailevat asiakkaistaan panostamalla pääasiassa mobiiliverkkoon. Neljännen sukupolven 4g-matkapuhelinverkolle luvataan huikeita nopeuksia, jotka toteutuvat vain teoriassa. Tosiasia on, ettei mobiilitekniikan avulla pystytä vastaamaan tietoliikenteen määrän eksponentiaaliseen kasvuun.

Monien mittausten perusteella voidaan todeta, että mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet jäävät usein selvästi siitä, mitä operaattorit mainoksissaan lupaavat. Mobiililaitteiden ja niiden käytön lisääntyessä nämä tiedonsiirtonopeudet laskevat entisestään. Oman mobiililiittymänsä nopeutta mitanneet kansalaiset ovatkin jo harmikseen huomanneet, että verkkoyhteys on hidastunut merkittävästi.
Advertisement

Melkein kaikissa muissa maissa mobiililaajakaista on hinnoiteltu siirretyn tietomäärän perustella. Alalla ollaan pitkälti yhtä mieltä siitä, että myös Suomessa siirrytään liittymiin, joissa siirrettävän tiedon määrää tai siirtonopeutta on rajoitettu. Muuten operaattoreille ei olisi kannattavaa investoida verkkojen kapasiteetin kasvattamiseen tulevaisuudessa, vaan ruuhkat pahenisivat entisestään.

Määrään tai nopeuteen perustuva mobiililaajakaistan hinnoittelu ohjaisi käyttäjiä esimerkiksi katsomaan videoita mieluummin kiinteiden liittymien kuin mobiililaajakaistan kautta.

Mobiiliverkot eivät pysty tyydyttämään yritysten tai kuluttajien tarpeita. Vaikka häiriöitä ei olisikaan, mobiiliverkkojen kapasiteetti ja taajuusalue eivät riitä korvaamaan kiinteistöihin vedettyjä kuituliittymiä. Lisäksi esimerkiksi datakeskukset vaativat vakaan kiinteän verkon, jonka toimintakyky ei vaarannu käyttömäärien kasvaessa.

Usein myös unohtuu, että langattoman mobiiliverkon kuuluvuus perustuu tukiasemiin, jotka on liitetty kiinteään verkkoon.

Jos mobiiliyhteyksillä halutaan saavuttaa läheskään kiinteitä yhteyksiä vastaava palvelutaso, tukiasemia pitäisi olla käytännössä jokaisessa kiinteistössä. Tällöin kiinteistön omistajan kannattanee rakentaa langaton yhteys kiinteistössä itse.

Kiinteän nettiliittymän rooli tulee korostumaan digitalisaation edetessä, kun yhä useammat laitteet vaativat verkkoyhteyden. Esimerkiksi monia hoiva-, turva- ja viihdepalveluita voi olla mahdotonta käyttää pelkän mobiiliyhteyden avulla. Siitä huolimatta Suomen suurimmat operaattorit purkavat parhaillaan kiinteitä liittymiä ja tarjoavat tilalle vain mobiilia.

Nykytilanteessa modernia elämänlaatua palvelevan kiinteän verkon rakentaminen jää pienten toimijoiden vastuulle. Tämä heikentää sekä kotimaisten yhteyksien toimintavarmuutta että ulkomaisten toimijoiden investointihalukkuutta.

On riski aloittaa uutta liiketoimintaa maassa, jonka kiinteän verkon kehitys on lähestulkoon lakannut. Esimerkiksi Ruotsissa investoitiin viime vuonna kiinteään verkkoon 60 euroa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava summa jäi 45 euroon. Aiempina vuosina ero on ollut vieläkin suurempi.

Suomen digitalous on jäämässä kansainvälisessä mittakaavassa kääpiöksi. Se on Suomen kaltaiselle teknologisesti edistyneelle valtiolle sekä taloudellinen uhka että hieman nolo mahalasku. Myös kuluttajien valinnanvapaus vähenee, kun operaattorit joutuvat vahvistamaan markkina-asemaansa paketoimalla mobiiliyhteyden ja kiinteän laajakaistan toisiinsa.

Suomeen voitaisiin luoda valtakunnallinen kiinteän verkon operaattori, joka haastaisi kolme isoa operaattoria. Ratkaisu ei ole aivan yksinkertainen, mutta se ei myöskään vaadi julkista pääomaa onnistuakseen.

Mobiiliverkoilla on etunsa, ja se on liikkuvuus. Kiinteän verkon etuja puolestaan ovat luotettavuus, käyttäjämäärästä riippumaton tasainen nopeus ja toimiminen mobiiliverkon selkärankana.

Suomen digitalisaation ja kilpailukyvyn edistäminen vaativat verkolta enemmän kuin mobiiliverkko pystyy tarjoamaan. Kiinteän verkon rakentaminen on välttämättömyys.

Mika Vihervuori

Kirjoittaja on teleoperaattori Anvian toimitusjohtaja.


Kommentit (ei kommentteja)