Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen lähti ansaituille eläkepäiville

Ensimmäinen Saimaan Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen teki  pitkän ja näkyvän uran teleliiketoiminnan parissa.

Tuomo Puhakainen

Teleura alkaa nuorena poikana
Hän aloitti nuorena 17-vuotisena poikana teleuransa 46 vuotta sitten huhtikuussa Posti- ja lennätinlaitoksessa. Tuomo kouluttautui tele- ja kaapelitekniikan ammattilaiseksi työuran ensimmäisten 15 vuoden aikana. Kaapelitöitä Tuomolle riitti hyvin 1970-luvulla paljon, koska oli menossa puhelinverkon automatisointi, jolloin lähes kaikki puhelinkaapelit uusittiin maaseudulla ja maaseututaajamissa sekä osittain myös taajamien reuna-alueilla. Valokaapeleihin Tuomo sai tuntumaa ensi kerran vuonna 1986 Lappeenranta-Karhusjärvi valokaapelin asennusten yhteydessä.

Vuoden 1989 keväällä Tuomo laskeutui pylväästä alas vimeisen kerran ja aloitti telexien, telefaxien ja telemaattisten palveluiden myynnin. Telemaattiset palvelut olivat 1990 luvun alussa ns. esi-internetpalveluita mm. tuotteena Telesampo ja Infotel. Tuomo ehti myydä yhden telexin myös irlantilaisille, jotka pitivät Tax Free kauppaa Venäjän rajalla.

Myöhemmin Tuomon myyntisalkkuun tulivat mukaan yritysten ja kuntien puhe-, data- ja mobiiliratkaisut. Tehtävävastuut laajenivat vuosien myötä aluemyyntipäälliköksi ja aluejohtajaksi. Lähimaakuntien asiakkaat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tulivat Tuomolle tutuiksi. Liiketoimintakokemusta kertyi myös Tuomolle Pietarissa ja Suomessa toimivien yritysten valokaapeleihin perustuvien puhe- ja dataratkaisujen suunnittelussa ja myynnissä. Yksi työreissu suuntautui Venäjällä Surgutin kaupunkiin asti, jossa Tuomon asiakkaalla oli työmaa ja asiakas tarvitsi sateliitti- ja GSM-yhteydet.

Maakuntaverkko rakentui 2000-luvun alussa
1990 -luvun loppupuolella useat kunnan rakensivat kuntien toimipisteiden välille valokuituyhteydet. Tuomo oli yhteyksiä suunnittelemassa ja tarjoamassa. Vuoden 1999 tammikuussa silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen julisti puheenvuorossaan Lappeenrannan yliopistolla: ”Etelä-Karjala on saatava pois tietoliikenteen takapajulasta” Etelä-Karjalassa lähdettiinkin 2000-luvun alussa rakentamaa maakuntaverkkoa, jolloin valokaapeliyhteyksillä saatiin kaikkien kuntien omat valokuituverkot yhteen sekä yhteydet internettiin ja sähköpostiin. Idea maakuntaverkon rakentamiseksi tuli Tuomolta.

Laajakaistalaki vauhdittaa rakentamista
2000-luvun alussa rakennettiin kaikkiin kyläkeskuksiin puhelinkaapeleihin perustuvat ADLS laajakaistayhteydet, joiden runkoyhteyksinä olivat valokaapelit. Myös tämän verkon rakentamisen esitys tuli Tuomolta. Vuosina 2008-2009 aloitettiin Suomessa rakentamaan valokuituyhteyksiä kerrostaloihin, omakotitaloihin ja yrityksiin. Rakentamista vauhditettiin valtion toimesta Vanhasen hallituksen laajalaistalailla. Tuomo oli tarjoamassa ensimmäistä laajakaistalain valokuituverkkoa Lieksassa ja Nurmeksessa. Silloinen TeliaSoneran tarjous ei voittanut, vaikka se oli miljoona euroa halvempi kuin toinen, koska TeliaSoneraa ei kiinnostanut rakentaa valokuituverkkoja maaseudulle. Tosin samoihin aikoihin isoissa kasvukaupungeissa valokuituverkon rakentamista tehtiin kaikkien teleoperaattoreiden toimesta erittäin laajasti.

Paimensaaren ja Kyläniemen valokuituverkot toteutuivat
Vuoden 2012 keväällä Tuomo jakoi valokuituverkkokokouksen lentolehtisiä Kyläniemen postilaatikoihin. Ensimmäinen kokous pidettiin Kyläniemessä pienellä porukalla, mutta jo vuoden 2013 keväällä kokoonnuttiin isommalla porukalla ja päätettiin rakentaa Kyläniemeen valokuituverkko. Jäätyään pois TeliaSoneralta vuoden 2013 kesällä, Tuomon työ jatkui yrittäjänä. Panokset valokuituverkkojen suunnitteluun ja toteutukseen tuottivat Tuomon yritykselle tulosta ja vuoden 2013 syksyllä rakennettiin Savitaipaleen Paimensaaren sekä vuoden 2014 kesällä Kyläniemen valokuituverkot.

Saimaan Kuitu syntyy
Tämän jälkeen oli vuorossa Taipalsaaren ja Savitaipaleen valokuituverkkojen suunnittelu yhdessä Kari Kotirinnan kanssa. Näiden verkkosuunnitelmien ja tulevan yhtiön liiketoimintamallin suunnittelun jälkeen aloitettiin keväällä 2015 valokuituverkon rakentaminen Taipalsaarella ja Savitaipalella. Saimaan Kuitu syntyi heinäkuun viimeisenä päivänä 2015. Tuomo siirtyi syyskuun alussa 2015 ensin osa-aikaiseksi ja heti seuraavan vuoden alussa kokopäivätoimiseksi Saimaan Kuidun toimitusjohtajaksi. Oman toimensa ohella Tuomo johti myös Lemin, Luumäen ja Suomenniemen valokuituverkkojen suunnittelun vuosina 2016-2018.

Laajakaistalaki muuttui
Vuoden 2016 elokuussa Saimaan Kuidun hallituksessa mietittiin valokuituverkon rakentamisen jatkamista Taipalsaarella ja Savitaipaleella. Esteenä lisärakentamiselle oli laajakaistalain huono tukirahoitus. Tuomo esitti Saimaan Kuidun hallitukselle ajatuksen laajakaistalain muuttamisesta, jotta lain mukainen valtion tukirahoitus olisi suurempi. Hän sai Saimaan kuidun hallituksen jäsenet tukemaan ajatusta ja asia vietiin eteenpäin Saimaan Kuidun hallituksen jäsenten toimesta valtioneuvoston jäseninä oleville puolueiden puheenjohtajille. Eduskunta muutti laajakaistalain ja Tasavallan Presidentti asetti lain muutoksen voimaan 15.7.2017. Tämän uuden lain tukirahoituksen turvin Saimaan Kuidun Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin valokuituverkot saatiin valmiiksi.

Näköalapaikka Suomen tietoliikenteen kehitykseen
Tuomolla on ollut näköalapaikka Suomen tietoliikenteen kehitykseen. Hänen työuran aikana tekniikka ja palvelut ovat siirtyneet puhelinavojohdoista valokuituyhteyksiin, telexistä internetpalveluihin ja Saimaa radiosta mobiilipalveluihin.
Vuonna 1991 Tuomo sanoi PostiTelen henkilöstölehden haastatteluartikkelissa: ”Asiakkaan edun huomioiminen tuo aina myös yrityksen edun.”  ”Tätä periaatetta olen noudattanut koko työurani aikana.”

Iso kiitos Tuomolle siitä suuresta työpanoksesta minkä hän on antanut Saimaan Kuidulle. Ilman hänen määrätietoisuuttaan ja sitoutuneisuuttaan emme olisi nyt tässä.

Samankaltaiset artikkelit